Saved.

Yhteinen kieli muutti Katjan ja saksanpaimenkoira Ilonan elämän

Agility on harrastus, jonka avulla koiran ja ihmisen välinen suhde voi kehittyä aivan uudelle tasolle. Lue Katjan ja Ilonan tarina!


"Ilona saapui elämääni puolitoistavuotiaana keväällä 2016. Se oli kasvanut saksanpaimenkoirien kasvattajakennelissä kymmenien koirien laumassa, mutta jäänyt vaille omaa kotia. Minä, Katja, olin samana keväänä menettänyt saman rotuisen pennun traagisessa hevosonnettomuudessa. Hain Ilonan kasvattajalta saadakseni jälleen valoa elämään.

Ilona oli alussa hyvin arka. Isosta koiralaumasta tulleena se oli hämmentynyt ja peloissaan uudessa kodissa. Se nökötti eteisessä oven juuressa, eikä uskaltautunut peremmälle. Sitten tuli valkoinen löytökissamme ja luottavaisesti tepsutteli Ilonan eteen kiehnäten itseään tämän kylkeen. Ilona nuolaisi sitä ja rentoutui silmin nähden. Se oli löytänyt ensimmäisen ystävänsä.

Ilona löysikin pian paikkansa eläinlaumassa, johon kuului vanha lihava labbis, kolme kissaa, kolme kania ja kaksi hevosta. Ihmisten kanssa ei suhde kuitenkaan alkanut aivan yhtä mutkattomasti.

Koulutus oli haastavaa, sillä Ilona ei ollut kiinnostunut makupaloista tai leluista. En saanut sitä edes leikkimään, ja siihen oli vaikea saada kontaktia. Vaikka minulla on aina ollut koiria, oli minun myönnettävä olevani pian pulassa, jollen keksisi ratkaisua. Ilona tuntui lisäksi alkavan hallinnoimaan melkein kaikkia, jotka olivat kanssani tekemisissä.

Kontaktilukot auki OneMind Dogs -metodologian avulla

Googlasin koirakouluja, minne voisin mennä Ilonan kanssa oikeastaan mille tahansa kurssille. Jälkikäteen sanottuna kävi uskomaton tuuri, että löysin Haukiputaalla sijaitsevan Active Dog –koirakoulun, missä oli alkamassa agilityyn valmistava pentukurssi. Hieman minua hämmensi ajatus agilitysta, mutta ajattelin, että eihän meitä kurssille oteta, jos olemme liian vanhoja tai väärän rotuisia.

Miten onnellinen ja huojentunut olinkaan saatuamme hyväksyvän vastauksen. Toki ylpeyttä piti nieleskellä, kun lähes 2-vuotiaan sakemannin kanssa pääsimme suloisten pienten pentujen ryhmään. Meidän läsnäolomme herätti muissakin koirakoissa hieman hymyn häivettä.

Pentukurssilla opimme tärkeitä perusasioita, kuten paikallaan oloa, seuraamista, ohjaajan kehon kielen merkitystä ja fokusointia. Tuijotimme keppiä kuin ihmettä ja palkitsimme koiraa sen huomaamisesta.

Minulle ja Ilonalle suurin ahaa-elämys oli se, että aloin odottaa mitä käytöstä Ilona tarjoaisi ja palkitsin oikeista tarjoiluista. Silloin napsahti jokin Ilonan päässä kohdalleen. Vaikutti siltä, että se alkoi ajatella johdonmukaisesti. Sen toiminta muuttui esimerkillisen rauhalliseksi ja harkituksi ja se oli hyvin hienovarainen toisia koirakoita kohtaan.

Olin kerta kerran jälkeen hämmästyneempi siitä, mitä koulutusympäristö sai Ilonassa aikaan. OneMind Dogs –ohjausmetodologia ja samalla myös toisten koirakoiden sivustaseuraaminen avasivat Ilonan ja minun välisiä ymmärtämättömyys- ja kontaktilukkoja. Meidän keskinäinen suhteemme tiivistyi.

Alkuun minua hiukan nolostutti Ilonan hidas ja kömpelökin liikkuminen keppien pujottelussa ja esteiden kiertämisessä, kun toiset notkeat ja simpsakat koirat suorastaan tanssivat ohjaajiensa kanssa. Mari-opettaja onneksi huomasi tämän ja sanoi minulle viisaasti, etten saa verrata Ilonaa muihin koiriin, vaan minun pitää hyväksyä se juuri sellaisena kuin se on ja antaa sen kehittyä omaan tahtiin. Tehokkuus ei ole aina se arvokkain ominaisuus. Minkä Ilona menettää muille vauhdissa ja ketteryydessä, se korvaa harkitsevaisuudella ja viisaudella.

Olemme kokeneet todella hauskoja hetkiä agilityyn valmistavilla oppitunneilla. Ilona on ollut loppukevennys monien yksilöratojen suorittamisessa. Jaettu ilo onnistuneista suorituksista toisten koirakoiden kanssa on vertaansa vailla.

Opitusta käytöksestä apua myös kotona

Ilona alkoi tarjota hyvää käyttäytymistä myös kotona. Uuden ohjaamistekniikan oppimisesta on todella paljon hyötyä myös ratsastuslenkeillä, kun Ilona juoksee hevosen mukana maastossa. Siitä on tullut kuuliaisempi käskyilleni tai käsimerkeilleni ja se pitää minua nykyään enemmän silmällä kuin minä sitä. Autojen perään se ei enää lähde ja kissojen takaa-ajamisen kieltämiseen minun ei tarvitse korottaa ääntä. Fokusointi on purrut.

Muihin ihmisiin Ilona suhtautuu nykyään neutraalimmin, eikä ole enää yhtä mustasukkainen minusta. Koirakoulussa se alkuun pelkäsi muiden ihmisten kontaktia, mutta sekin on muuttunut hiljalleen, kun se on alkanut keskittyä itse tehtävän suorittamiseen.

Yhdessä oppiminen on parasta

En koskaan kuvitellutkaan löytäväni itseni agilityharrastuksen parista, saati saksanpaimenkoiran kanssa. Ajattelin agilityn olevan eliittiharrastus, jota ei kuka vain voi alkaa harrastaa. Todellisuudessa agilityssa kehittyy koiran ja ihmisen välinen suhde aivan uudelle tasolle. Koiran käytöslogiikan ymmärtämisen myötä ohjaajalle aukeaa uusi maailma. Jäimme Ilonan kanssa koukkuun OneMind Dogs -opetustekniikan kautta tulleisiin oppeihin.

Ymmärrän nyt kasvaneeni ja kehittyneeni koiran ohjaajana ja omistajana ehkä enemmän kuin koira itse. Ilonahan oli tavallaan valmis tapaus, meiltä puuttui vain yhteinen kieli. Olemme harrastuksen kautta saaneet uutta iloa elämään ja monta hyvää naurua. Jos vaikka pesuvati on sattunut jäämään nurin päin kylpyhuoneen lattialle, Ilona tarjoaa heti sen nähdessään siihen tassunsa ja katsoo odottavaisesti, mitä tarjoan siitä hyvästä hänelle.

Olen kiitollinen, että Ilonan kanssa voimme harrastaa agilitya omalla tasollamme. Kun ei aseta tavoitteita, jokainen yhdessä koettu onnistumisen hetki on paras kohta oppimisen tiellä."

Katja Jumisko

 

Missiomme on antaa onnellinen elämä koirille auttamalla ihmisiä oppimaan mahtaviksi koiranomistajiksi. Meidän intohimomme on koirien ja niiden omistajien yhteisymmärryksen lisääminen ja yhteiselon nautinnollisuuden lisääminen. Arvomme ovat intohimo, hauskuus ja loputon mielikuvitus.